keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Tokoilun ihanuuksia

No niin, päätin nyt puolentoista vuoden tauon jälkeen pikkasen tokoilla ihan täällä sisällä vaan...
Mun Tokoiluni on aina ollut sellasta vähän koirien vietävissä olevaa tömppöilyä, mutta olen sentään jotain osannut, vaikkakin hyvin vähän.

Nyt sitten päätin että aloitan uudelleen kun jouduin selkäni takia olemaan pois vuoden verran koko hommasta ja sitten vaan ei ole tullut edes yritettyä sen jälkeen.

Tässä siis tokopäiväkirjani tämä on ensimmäisenä päivän sivu:

MINTTU: SEURAAMINEN
On kulunut ihan liian kauan siitä kun viimeksi olen koirien kanssa tokoillut joten komensin Mintun väärälle puolelle ja ihmettelin että onpas mokoma unohtanut ihan kaiken kun se hyppelehti sinne tänne eikä suostunut tuleen edes viereen käskyllä :(
Sitten tajusin että koirahan on väärällä puolen ja kun komensin sen siihen missä piti ollakin niin seuraaminen sujui ihan mukavasti. Minttu on aina seurannut hyvin, mutta nyt viereen istuminen tuotti aika lailla vaikeuksia, se istui milloin vinossa ja milloin liian kaukana eikä sietänyt kun korjasin sen asentoa vaan yritti siinä vaiheessa lähteä litomaan :(
Lopulta seuraaminen sujui ihan hyvin mutta tuo istuminen kyllä tuottaa aika lailla tuskaa :(

MANU: SEURAAMINEN
Mauri-Anterolle seuraaminen on helppo nakki, mutta koska se käy ylikierroksilla niin istuninen oli aika tuskaista, se istui vinossa, kenossa, etutassut ilmassa, väärinpäin ym. ym.
Manu kuitenkin antoi korjata hyvin ja pysyi siinä asennossa mihin sen laitoin.
Liiallisen intoilun takia seuraaminen sisällä meni vähän poskelleen, mutta osaahan tuo sen jos malttaa :)

MINTTU: KAUKOJA
No joo......SUURI  HUOKAUS....Minttu päätti että mitä tässä suotta hötkyilemään ja makas maassa kuin vanha haiseva lahna eikä viitsinyt nostaa luitaan istumaan vaikka kuinka komensin :(
Meinasin jo lopettaa ja ottaa käskyt ihan vierestä mutta Siru menikin Mintun viereen ja teki kauniisti niin istumisen kuin maahanmenonkin ja sai namia tietenkin palkakseen.
Siinä vaiheessa tollerin aivoissa lamppu välähti että pitäis vissiin tehdä jotain jos meinaa saada namia ja sen jälkeen se teki liikkeet ihan kauniisti.
No joo kiitokset Sirulle, ilman sitä tollukka makais visssiin vieläkin tuossa matolla.... :(


MANU: KAUKOJA
ÄÄÄÄHHH...Yli-innokas Manu hyppii kuin sähköjänis ja Minttu häärää vieressä häiritsemässä:(
Manu osaa homman vaikka silmät kiinni kun vaan malttais keskittyä.
Manu tuppaa hyppimään ylös ja juoksemaan luo varastamaan namin kädestä ennenkuin ehdin sanoa mitään, istuminen Manulla tarkoittaa sitä että se ponkaisee makuulta ylös ja hyppää melkein ilmaan istuessaan...hmmm... :(
Mutta tuonkin Manu kyllä osasi ihan kauniisti heti kun vaan malttoi mielensä.


MINTTU: PUJOTTELU JALKOJEN VÄLISTÄ
Voi hyvä Jumala miten ihminen voi olla niin pöllö että ei opi edes kuvakirjan ohjeen mukaan askelia :(
En ole aikaisemmin tätä koirilla tehnyt joten tää oli mulle eka kerta.
Erittäin pitkällisen kuivaharjoittelun jälkeen kirja nenässä kiinni opin askelet ja sen miltä puolelta immeisen koipea koiran kuuluu mennä ja mistä nami annetaan.
Kun opin tämän, niin Minttu oppi sen myös melkein saman tien :)
JIPPII tää on aina ollut mulle sellanen kompastuskivi, olen joskus vähän yrittänyt tuota mutta en vaan ole oppinut ja sen takia jättänyt sen kokonaan pois ajatuksistani.
Nytkin askelsin kun vanha kurki suolla, mutta koira sentään osasi tehdä oman osansa hyvin :)
Ihan helvetin vaikea laji mulle koska kompastuisin ihan varmasti jalkoihini kävellessänikin jos vähääkään ajattelisin askeliani, onneksi kävely sujuu ainakin vielä luonnostaan ilman ajattelua....   :)

MANU: PUJOTTELU JALKOJEN VÄLISTÄ
Manun kanssa tein tämä kun olin ensin harjoitellut itse sekä tehnyt sen Mintun kanssa.
Tiesin että Manu osaa tämän vallan hyvin ja niinhän se menikin kuin vanha tekijä.
Tässä Manu ei edes hätäillyt vaan meni tosi kauniisti....samaa ei voi sanoa meikäläisen koikkelehtimisesta :(


MINTTU: TASSUN ANTO
Tätä tein sentakia koska en keksinyt mitään muuta mitä olisin voinut sisällä tehdä kun kapulan heitto ei oikein ole kivaa parketilla...
Minttu osasi heti vaikka olen sen vain joskus pentuna sille opettanut, enkä varmaan ikinä ole siltä tassua pyytänyt.
Juu..ja tämä minäkin osasin, siis sanoa tassu ja työntää koiran suuhun namin...JEE oon mä hyvä
tokoilija  :)

MANU: TASSUN ANTO
Kuten arvasinkin niin tää on myös niitä joita jo Emma on mitä luultavimmin opettanut Manulle ja niinpä Maukka osasi sen täysin virheettömästi ja pysyi myös kauniisti paikoillaan eikä hötkyillyt turhia :)

Manuhan on alunperin Emman treenaama ja hyvää työtä Emma aikanaan tekikin.

Nyt asia on tietenkin vähän erilainen, koska Manulla on tietyt rajoituksensa - eli selkä joka on leikattu.
Sen takia näitä juttuja täytyy katsoa että ei tee mitään mikä ei sille sovi tai saattaa rasittaa liikaa selkää.

Suurin osa Tokosta kuitenkin sopii Manulle ja saahan se purkaa vähän energiaansa :)
Siru taas teki muutamaa juttua ja se muistaa kyllä vielä paljon. Koska kuulo on heikko ja näkö on heikko niin ongelmana on käskyjen anto, enkä mä välitä enää mitä Siru tekee, pääasia että se on onnellinen kun saa tehdä jotain ja saa namia palkaksi :)

Tuossa kuvassa Minttu joskus kauan sitten tunnarikapulansa kanssa....Kyllä se osaa jos vaan mä vähääkään viitisin kouluttaa....Minttu on aika hyvä oppimaan mutta sillä on vietävän itsepäinen luonne, se tekee jos sille itselle sattuu sopimaan tai se huomaa että tekemisestä on sille itselleen jotain hyötyä, Minttu ei ole sitten ollenkaan pe****nuolijatyyppiä :)
Tolleri on hyvin itsenäinen rotu eikä yritä olla kenellekään mieliksi.

Minttu ei tee MITÄÄN mistä se ei itse tykkää :)
Mutta älyttömän kiltti se on, väliin tuntuu että vähän liiankin lapanen <3




2 kommenttia:

  1. Oletko jäänyt vallan tokon lumoihin? Täällä odotellaan... miten edistyy ;)
    Entäs lumikenkäily, onko hanget korkeat nietokset selätetty?

    VastaaPoista
  2. Ne hanget korkeat nietokset on tainneet selättää mut :)
    Piikkikuume on jyllännyt ja niskat on ihan jöntissä..mutta kyllä se siitä kunhan taas pääsen kunnolla tolpilleni :)
    Tein sen virheen että lähdin kuumeessa lumikenkäilemään ja nyt sitten kärsin seurauksista...eihän toi piikkikuume ole kuitenkaan mikään sairaus - vaan seuraus myrkystä, joten en aattellut että se vois mitään vaikuttaa......NOOH...onhan se sentään maailman vahvinta hermomyrkkyä - jo toi mun annokseni tappais puoli kaupunkia jos sen sais oikeassa muodossa....Ollaan me ihan pirun myrkyllisiä tyyppejä :)
    Kuvien puute on hillinnyt tota mun blogikirjoittelua, kuka viitsii ottaa kuvia pilvisellä ja pimeällä kelillä jota koko hemmetin talvi on ollut :( ...NYT SENTÄÄN PAISTAA AURINKO ><3

    VastaaPoista