perjantai 17. elokuuta 2012

Kesä tuli takaisin


Kummallista kun aurinko paistaa ja ulkona tarkenee jopa ilman villapuseroa.
Olihan tässä välillä niin hemmetin kylmä että epäilin vahvasti jääkauden alkaneen.

Kävin juuri kaikkien kylmimpänä päivänä pikku tihkusateessa pesemässä olkkarin ja eteisen isot matot ja muutaman räsymaton kun seuraaviksi päiviksi oli luvattu kaunista ja aurinkoista keliä.
Jumankekka mutta oli kylmä pestä mattoja kun selkään kävi jääkylmä tuuli ja vesikin tuntui jäätävän kylmältä altaassa.
Eipä ollut mattorannassa nyt puhekavereita, ihan yksin sain mattoni pestä, kuka hullu nyt lähes räntäsateessa mattorantaan lähtee...siis kukaan muu kun mä...


Että tuota - lupaan 50 egeä sille joka arvaa ihan oikein miten tää kuva on otettu....




Ja kun pesee isoja karvaisia mattoja niin totta kai siinä kastuu itsekin litimäräksi, raahauduin kotiin ja suoraan petin pohjille kahdet villasukat jalassa ja kolme peittoa päällä ja palelin lopun päivää - olis vissiin pitänyt ottaa konjakki, olis vähän lämmennyt, kuuma cappucinokaan ei auttanut yhtään.

Sirun ja Mintun kanssa olen nyt käynyt vaan tuossa lähellä kävelyllä pikkuhiljaa. 
Siru kyllä tuntuu olevan kunnossa mutta en uskalla lähteä sen kanssa kovin pitkälle lenkille kuitenkaan ennenkuin saan uusien verikokeiden tulokset.

Ensi viikolla vasta pääsin sen kanssa kokeisiin joten ootellaan nyt vielä hetki...



Timon kämppää ollaan myös maalattu ja siitä alkaa muotoutua todella hieno kun vähän omituiset likaisen tummat värit muutetaan raikkaan vaaleiksi.

Jumesniemellä ollaan käyty lenkillä koiralauman kanssa....Metku on tällä kertaa "sairaslomalla" kun jäi lampaan alle jokin aika sitten ja nyt kuvattiin ym. ja Metku-raukka joutuu nyt vaan olemaan hissukseen eikä saa juosta muiden kanssa moneen viikkoon.


(Siiri) No niin kotimainen Karvinen - pois tieltä mua kuvataan !

Onko näin hyvä?  MJAAAAUUUUUHHHH!!!!! Saako siihen kuvaan äänen?


(Sauli) Mun kaveri on varsinainen linssilude...typerää.....



Anne oli töissä kun käytiin omien koirien kanssa kissoja viihdyttämässä ja lenkillä, otettiin sitten myös Toivo, Viljo ja Lee mukaan, myös Mauri-Antero oli mukana ja aiheutti taas harmaita hiuksia....

Mentiin joelle uittamaan laumaa ja Maukka mietti kauan että uskaltaako mennä uimaan vai ei, ranta kun ei ole ihan Manun kokoiselle koiralle sopiva....
Lopulta se hilautui jorpakkoon ja näki sillan alla pikku kepin, sen silmät pullistuivat innosta ja se lähti kun pikavene kohti keppiä vaikka yritin hillitä sitä ettei menis sillan alle...jotenkin arvasin että se saa paniikkikohtauksen kun joutuu paikkaan josta ei pääsekään heti rantaan.



(Manu) Mitä vanhat silmäni näkevätkään...mukavan näköinen omituinen esine sillan alla....uskaltaiskohan....
(Manu) HRRRR...vesi on kieltämättä vähän kylmää ja syvää mutta rohkea rotan syö.....


(Manu) Jee mä saavutan sen ihan kohta...miks mamma kiljuu tuolla tolleen... MANU POIS SILLAN ALTA !!!!!




Manuhan ei mun huhuiluistani välittänyt vaan mennä porhalsi suoraan puisen vanhan sillan alle ja sitten huomasi olevansa jossain josta ei pääsekään suoraan rantaan. 
Se onneton otus yritti epätoivoisesti kiivetä sillan vanhoja puita pitkin pienestä raosta ihmisten ilmoille vaikka kuinka huutelin sitä uimaan takas sinne mistä lähtikin.

Manun korvat olivat taas kerran hukassa ja Markku joutui lopulta nostamaan hytisevän kauhuissaan olevan bostonilaisen pienestä raosta ulos sillan alta.
Mä kun jo valmistauduin untireissulle sillan alle pelastamaan onnetonta ruttunaamaa pulasta.....Eipä pikku uimareissu olis mullekaan pahaa tehnyt, en olekaan tänä kesänä vielä talviturkkiani kastellut:)

Manu ei onneksi paljon surrut mennyttä vaan ravisteli itsensä ja  ryntäs takas rantaan mutta ei sentään mennyt enää uimaan, ehkäpä ei ihan helposti enää siihen jokeen meneekään...tai sitten se ei muistele pikku vastoinkäymisiä vaan porskuttaa suoraan uudelleen sillan alle....hmmm....Manu ei yleensä ole arka eikä pelokas joten tuskinpa se mitään traumaa sai vaikka olikin hetken paniikissa.

Lutra Lutra eli LEE mielihommassaan....pyydystämässä vettä HUOKAUS......


(Lee) HEI miks mä en saa tota vettä ikinä kiinni?  Maha vaan pullistuu ja alkaa pissittään....

(Siru) Täällä jossain se keppi on...naps...MÄ LÖYSIN SEN:)
Mulla on ihan oma keppi...mä RAKASTAN vettä ja uimista, mä voisin muuttaa jokeen tai järveen...


(Toivo) No juu...onhan tää ihan Ok, mutta en mä nyt täällä asua viitsis..vai mitä Viljo?
(Viljo) Älä välitä Tollerit on vähän pimeitä otuksia...




Matkalla huomasin että vatut on näköjään kypsyneet, Annen talon takana on ihan sairaan iso alue vattupusikkoa.
Markku päätti lähteä kotiin ja mä jäin Sirun ja Mintun kanssa poimimaan vattuja kun ensin hain sisältä  ämpärin.
Oli ihanan aurinkoinen ja lämmin iltapäivä ja me istuskeltiin Sirun kanssa vattupusikossa ja nautittiin olostamme, Minttu kuljeskeli jossain missä lie, se tuli välillä ihan märkänä joten epäilen pikkasen että se oli käynyt uimassa välillä.
Väliin se kävi kiusaamassa Toivoa, Viljoa ja Leetä kun ne olivat tarhassaan pihassa.

Vatuissa on paljon myös homeisia, sai tarkkaan valkata mitä ottaa....mutta olipa mistä valita:)
Tässä vielä ämpäri hyvinkin vajaana....
(Minttu) Mä taidan tästä lähteä vaikka Toivoa, Viljoa ja Leetä kiusaan, ne onkin tarhassa LÄLLÄLLÄÄÄ!!!!

(Minttu) No joo olihan se vähän ilkeesti ajateltu...mutta kuiteskin....Tuolla taivaalla seilaa pilviä...metsä ja vattupusikko on kiva paikka...Ja vatut on ihan sikahyviä:))
(Siru) Hmmm....Mä en kyllä sitten yhtään tykkää vatuista, ne maistuu kammottavilta....
(Siru) ja hyi hitto kun vatun haju tulee käsiinkin...mamma haisee vatulta...!!!!!!!


Minttu rakastaa vattuja ja kulki kuin iso imuri noukkien alhaalta kaikki parhaat vatut...Siru on aina syönyt mitä marjoja tahansa...mutta ei vattuja.
Se suorastaan kammoksuu vatun hajuakin:)

En viitsinyt ottaa Annen koiria mukaan vattupusikkoon kun en ihan luota vielä Leen pysymiseen lähimaastossa....Toivo ja Viljo olisivatkin voineet tulla mukaan, mutta en viitsinyt jättää Leetä yksin koiratarhaan.

Minttu tuppaa vaeltelemaan myös minne sattuu mutta pysyy kuitenkin tutuilla reiteillä eikä mene kovin kauas. 
Se mitä aina vähän huolissani mietin on sudet joita kuulemma liikuskelee vähän joka paikassa nykyään...
Lihava tollukka olis hyvä makupala susilaumalle...KAMALAA !!!
Tosin taitais suden kurkkuun jäädä kunnon karvatuppero tuosta mahtavasta punaisesta karvaturkista jota Minttu taas päällä kantaa...

En itse pelkää susia enkä muitakaan metsän eläimiä mutta koirien kanssa on aina oltava kuitenkin varovaisempi.

Siru ei lähde enää minnekään vierestä ja se nautti lämpimässä auringossa makaamisesta vattupusikossa, lopulta Siru ilmoitti että eiköhän olisi jo aika lähteä kotiin ja kun katsoin kelloa niin se oli jo melkein kahdeksan illalla....Olin ollut puskossa ties kuinka monta tuntia edes aikaa huomaamatta.

Siru kyllästyi kun aurinko lakkasi paistamasta rinteeseen ja Sirun vanhoja luita alkoi vissiin kolottamaan varjossa. 
Soitin siis Markun hakemaan meidät kotiin ja vattuja oli lähes ämpärillinen. 
Vattujen poiminta on tosi hidasta, vaikka kuinka poimii niin ämpäri ei täyty ikinä kun allaolevat vatut vaan litistyy mitä enemmän vattuja ämpäriin laittaa.

                    Annen kottareissa asustaa suursukeltaja....sillä on kosmoskukka seurana:)

Voi kun noi Clematikset kukkii komeasti, mulla ei ole tuon värisiä ollenkaan...


Myös kehäkukat kukoistaa Annen pihassa...niin ja varastettiin me muutama perunakin lähtiessämme....Heh...Kirsikat sai vielä toistaiseksi jäädä puuhun....


Markku ja Timo kävivät toissapäivänä Juhan kanssa merellä kalassa jossain Turun lähettyvillä ja saivat muutaman komean kuhan.
Ihan sairaan hyvää kun paistettuna.
Pitäsi alkaa useammin käymään kalassa, vanhempi poitsu on kova kalastamaan ja viettää suurimman osan vapaa-ajastaan veneellään merellä.

Mun piti myös lähteä mukaan, mutta en sitten viitsinyt jättää koiralaumaa yksikseen.
Ja mä en ole kyllä ikinä saanut virvelillä muuta kun kolmen sentin hauenpoikasen jota luulin heinäksi...

En ole ikinä nähnyt niin pientä ja söpöä haukea kun se oli ja mokoma otti kiinni isoon uistimeen ja rikkoi itsensä niin pahasti että oli pakko tappaa se....mä vannoin silloin että en enää ikinä kalasta......
Kävi ihan sikana sääliksi pikku haukelaista:(((

Kaipa mä edelleen ostan kalani kalatiskiltä...


Juu...syksy on tulossa......



2 kommenttia:

  1. Heh, "pesukaukalon" kyljessäkö tuo matto on peilautuneena??
    Kiva saada välillä tuota kissaenergiaa, edes näin kuvien välityksellä :DD

    VastaaPoista
  2. HEH..ei ole sinne päinkään:)))
    Mattorannassa on sementtiset pesukaukalot, tuo kuva ei ole otettu mattorannassa, sen verran voin vihjata:)
    Heijastus takana näyttää kyllä järvelta ja maisemalta mutta ei ole sinnepäinkään....

    Mä sanon sen sitten kun kirjoitan seuraavan kerran blogiini...ellei ennen sitä ole arvattu oikein:)))
    Joo - kissoilla on ehtymätön energiavarasto..ainakin näillä kahdella omituisella otuksella...

    VastaaPoista