Kyllä kunnon talveakin kaipaa viime talven kura-kammottavuuden jälkeen... :)
Kesä yrittää nyt tulla innolla takas, mutta kyllä tää jo kovasti syksyltä tuntuu kuiteskin..
Metsät on täynnänsä mitä omituisemman näköisiä sieniä ja mä tunnen sienet kohtalaisen hyvin mutta on yks sienisuku joka on mulle pelkkää hepreaa - siis noin joka paikassa nököttävät tatit....
Mä en ole ikinä kerännyt tatteja siitä yksikertaisesta syystä, että en kyllä taatusti erota herkkutattia ja sappitattia toisistaan :(
Mä olen lukenut sienikirjaa ja katsonut netistä ja tuijotellut metsässä tatteja jotka näyttää ihan samanlaisilta kaikki...mitä hemmetin eroa niissä muka on?
No joo...jollain on ohuempi jalka ja se näyttää myrkylliseltä, mutta ei sitten kai kuitenkaan ole myrkyllinen.
No ihan myrkyllistä tattia kai ei olekaan, mutta äklön paha tatti pilaa koko sieniruuan joten miten helvetissä tiedän mikä tatti on mikäkin?
Katsoin sienikirjasta..juu...herkkutatti voi olla lähes minkä värinen tahansa...ruskean sävyissä kuiteskin.
Sappitatti voi olla minkä värinen tahansa, ruskean sävyissä kuiteskin..ööhh..toistanko mä jotenkin itteäni?
Herkkutatilla voi olla verkkokuvio jalassa tai sitten ei.
Sappitalilla voi olla verkkokuvio jalassa tai sitten ei.......
No joo..verkkokuviot on kuulemma herkkutatilla ja sappitalilla hiukan eri värisiä, mistä hitosta mä erotan pienet värivivahteet toistaan hämärässä metsässä?
Anne on ollut mun kanssani tuijottelemassa tatteja, eikä me kumpikaan olla päästy sen pidemmälle.
Tuijottelu riittää kyllä - vaikka olis mukana sienikirja ja älypuhelin mistä voi heti tarkistaa netistä minkä näkönen on herkkutatti ja sappitatti (ne on IHAN saman-näköisiä nettikuvissa)
Sitten luetaan mitä niistä sanotaan ja periaatteessa kumpikin on ihan samanlainen, värieroja SAATTAA olla, se verkkokkuvio SAATTAA olla..ja pintaa koskettelemalla erottaa tatit toisistaan...mutta jos ei oo vertailukohtaa?
Jos löytää vaan hurjan ryppään sappitatteja niin niitäkö sitten kosketellaan ja hipellellään?
Mä annan periksi, olkoot tattisuvun tatit metsässä, mun tuurillani poimisin ne sappitatit ja jättäisin herkkuversiot metsään :(
Mä olen surkea sienestäjä, ne sienet mitä ennen poimittiin on nyt lähes kaikki merkitty myrkyllisiksi tai syömäkelvottomiksi...
Mustarousku: Sienikirjan kuvassa on ilkeän näköinen musta risti ja lukee että: "Sienessä on nekatoriini-nimistä myrkkyä jota on epäilty mutageeniseksi eli mahdollisesti mutaatioita aiheuttavaksi"...JEE...Onko musta tulossa loppujen lopuksi Mutantti Ninja-kilpikonna kun oon noita paljonkin nuorempana syönyt?
Hyvä alku tuolle mutaatiolleni on jo selvästi näkyvissä, ei siitä mihinkään pääse....
Päivä päivältä muistutan enemmän liemikilpikonnaa...HUOKAUS :(
Mä alan keräämään vaan Nuijakuukusta, Jättikuukusta, Känsätuhkeloa ja Nurmimaamunaa..Nystymukulakuukusen jätän rauhaan kun se näyttää olevan myrkyllinen...se on selvästi ruskea, nuo muut on valkoisia - Ai niin tän päivän lehdessä kehoitettiin jättämään kaikki valkoiset sienet rauhaan, ettei vahingossa keräile valkoista kärpässientä joka näyttää pienenä ihan maamunalta :(
Annen periksi - jääkööt tuhkelot maamunat ja kuukuset rauhaan kuiteskin :(
Joten siis, pysyn edelleen pelkästään kantarelleissa ja suppilovahveroissa, niistä ei juurikaan voi erehtyä ellei kerää kantarellin tilalla kantarellin näköistä valevahveroa. Se on huono ruokasieni mutta ei kuitenkaan tapa siltä seisomalta....
Se siitä syksy iloisesta sadosta mitä metsä meille antaa <3
Seuraavaksi kerätään puolukkasatoa josta ei toivon mukaan voi tällänen perus-tyhmäkään erehtyä.....
Kanakoppi on valmistunut yllättävän hyvin..mitään suurta katastrofia ei ole koko aikana ollut.
Mustunut peukalo, muutamia kymmeniä kuhmuja otsassa ja tikkuja käsissä ja ...perseessä :(
Siis miks ihmeessä peffassa tikkuja?
No sen takia että just sinä päivänä kun tehtiin lattiaa niin laitoin kesäisen ohuet collegehousut jalkaani ja jouduin istumaan ja naputtamaan raakalautaa lattiaan..ja tietenkin istuin sillä jo tehdyllä raakalautalattian osalla :(
Anne oli varustautunut paremmin paksuilla kunnon tömppähousuilla eikä sillä ollut samaa ongelmaa...
Jos olisin tiennyt, olisin laittanut toppahousut jalkaani...
Ja sitten ne kuhmut otsasssa - koska kanakoppi ei ole sama asia kuin asuintalo, niin joka kerta kun astun ulos sieltä paukautan pääni oven yläreunaan...Eihän kanakopin oven tarvii olla samankorkuinen kuin asuintalon ovi..
Mä vaan en hatarassa päässäni ikinä muista sitä....ja mitä useimmin kalautan kalloni, sitä hatarammaks taitaa muisti mennä, ne vähäisetkin harmaat aivosolut alkaa käymään huolestuttavan vähiin...
Ajattelin laittaa oven yläpalkkiin joko kirkkaan huomiovärin tai sitten pehmustaa sen :) :)
Vaikka enhän mä tule kopissa käymään sen jälkeen kun Rambo ja rouva kanaset sinne muuttaa, Anne ne munat keräilee :)
Tuon äskeisen kirjoitin pari päivää sitten ja tulihan se karastrofi sieltä .. Mitäs me muka saatais aikaan ilman jonkinsortin katastrofia :(
Sanotaan nyt ensin tää iso iloinen uutinen (joka periaatteessa sen katastrofin aiheutti)
Musta on yllättäen tullut ainakin 5-6 pienen ankanpojan "mummi" :) <3
Ihan uskomatonta että jo pitkän aikaa jääkaapissa olleista kahdeksasta ankanmunasta, viidestä ja puolesta (se puolikas on munasta kurkistava lättänokka) on erittäin hienon ja äidillisen kanan ansiosta kuoriutunut pieni, ihana, söpö ja terhakka ankanpoikanen <3
Ankat on mustien juoksuankkojen jälkeläisiä, mutta niissä on koko värien kirjo, vain pari on aika tummaa, muutama kirjava ja yksi on keltainen kuin kananpoika <3
Sitten tietty se katastrofi....
Meille tuli siinä sekunnissa aivan tulenpalava kiire saada uusi kanakoppi valmiiksi kun hautovan kanan alta alkoi kuulua pientä piipitystä.
Tuossa vanhassa kopissa ankanpojat ei olis voineet asua päivää kauempaa, koska se on vain kanojen muninta ja nukkumakoppi ja munintapaikat on korkealla joten ankanpojat ei millään olis itse päässeet takas pesään kun olisivat sieltä kerran lähteneet, eikä jalkatilaa juurikaan siinä kopissa ole.
Nää kesäkanathan viettävät kaikki päivät ulkotarhassaan joten ne eivät tarvitse sisällä kuin nukkuma ja munimispaikat..
No mä maalasin kiireellä uutta kanakoppia ja Markku + Anne laittoivat uutta sisustusta kuntoon.
Jossain välissä mä kuuntelin että mikähän lintu se pitää tuollasta ihme piipitystä, ihan kun joku linnunpoikanen - mutta eihän tähän aikaan vuodesta ole linnunpoikasia....????
Markku kävi hakemassa jotain varastosta ja huhuili että kanalan pihalla juoksentelee omituisen näköinen pieni untuvikko ja emokana kiitää hädissään perässä....
Pikku ankka oli hypännyt ulos pesästään ja emokana ei oikein tiennyt mitä olis tehnyt kun lauma poikasia piipitti pesässä ja tää yks onneton Alfred. J. Kwaak kirmas sen minkä räpylöillään pääsi isojen kanojen ja kukon seassa pihassa.
No todettiin että kukko ainakin suojeli pientä ankanpoikasta eikä tee sille pahaa ja kun hyökkäsin kanatarhaan"pelastamaan" ankanpoikasta niin kukko katsoi mua vähän silleen pahalla silmällä..
Mutta Rambo on julmasta ulkonäöstään huolimatta hyvä ja ystävällinen kukko ja se antoi mun ottaa pikku ankan kiinni ja kanaemon suureksi helpotukseksi viedä karkulaisen takas muiden ankanpoikien luokse.
Emokana kirmasi perässä ja hyppäs vauhdilla pesään suojelemaan poikasiaan ja vielä kuoriutumattomia munia.
Pikku ankoille tarjoiltiin kiireesti keitettyä kananmunaa ja vettä..sinne ankat jäivät syömään ja tää rohkein Alfred. J. Kwaak jäi istumaan onnellisena vesikippoon kun oli ahminut munat napaansa..Joo..ankanpojat on ahneita ja ne rakastaa vettä :)
Tän kaiken jälkeen todettiin että on paree laittaa kanaverkko pesän eteen että pikkuiset ei karkaa ennenkuin saadaan ne siirrettyä turvallisempaan paikkaan.
Sinne emokana jäi tyytyväisenä perheensä kanssa, ylpeänä rohkeista ja kauniista poikasistaan <3
Tuollaiset pienet ankanpojat on kyllä ihan mielettömän suloisia ja pehmeitä ja pikku ankka yritti lättänokallaan syödä mun sormeni kun kannoin sitä pesään :)
Vasta illalla 9 maissa saatiin kanala orsia, munintakoppeja ja pikkuankkojen koppia myöten valmiiksi ja pehmusteet ym. paikoilleen.
Sitten olikin pikku ongelma millä siirtää kanat ja varsinkin iso Rambo uuteen tarhaan....
Varustauduttiin haravilla ja harjoilla ja ekana me vaan seistiin kaukana kun Anne yritti saada lauman kauniisti niiden himoitsemien pullanmurujen avulla uuteen tarhaan.
Tarha on sen verran kaukana vanhasta, että Rambo tuli pullanmurujen perässä puoleenväliin ja sitten se jänisti ja starttas kovaa kyytiä takas vanhaan tarhaan ja komensi kanasensa seuraamaan sitä...ja hetkessä meidän jaloissa juoksenteli lauma paniikissa olevia kanoja ja yks helvetin suuri lihakukko.... :(
Uusi yritys, nyt vähän kovemmilla otteilla harjoja ja lehtiharavia heilutellen että oltais saatu ajettua Rambo kanoineen sinne minne ne nyt kuuluvatkin.
Rambo päätti liueta metsään ja koko onneton munaeläinlauma perässä pusikkoon :(
Me rymisteltiin puskissa haravoittemme kanssa ja Rambo joka on koostaan huolimatta aika arkajalka kukoksi, oli ensimmäisenä takas vanhasssa turvallisessa tarhassa ja kanat perässä.
Oltiin siis taas lähtöpisteessä.....Aurinko oli laskemassa, joten meillä oli vähän kiirus saada lauma tarhaan :(
Seuraava askel oli sitten se, että päätettiin pyydystää kanat yksitellen ja luotettiin siihen että Rambo tulee kanojensa perässä.
Kanat on kohtuullisen nopeita eläimiä joten Anne sai juosta tosissaan kun pyydysteli kanasia yksitellen vanhan tarhan nurkista...ei niitä muualta kiinni saa kun nurkkaan ahdistettuna.
Sitä mukaan kun Anne sai kanan kiinni mä otin sen huostaani ja vein uuteen koppiin ja kiireesti ovi kiinni.
Kanat oli lopulta kaikki hautovaa emokanaa lukuunottamatta uudessa kopissa mutta Rambo ei ollut vieläkään suosiollinen lähtemään uusille maisemille...
Hmm..kai se pelkäs että joutuu kokonaan uusille metsästysmaille.....
Lopulta saatiin kukko ahdistettua kanalan nurkkaan haravan kanssa ja Anne hyökkäs kiinni julmetun suureen Ramboon paksut hanskat kädessä kun mä painoin lehtiharavalla Ramboa ettei se pääse uudelleen karkuun (Tässä sessiossa ei millään tapaa vahingoitettu eläimiä vaikka kirjoituksesta vois sen kuvan saadakin)
Rambo ei taidakaan olla nimensä veroinen, vaan enmmänkin sellanen kerskaileva arkajalka <3
Julmetun suuri ja teräväkannuksinen kukko antoi aivan kauniisti kantaa itsensä uuteen koppiin ja eikä yrittänytkään raapia tai nokkia tai lentää karkuun.
Heti kun saatiin Rambo koppiin päätettiin laittaa aita kiinni ja aukaista kopin ovi että lauma ei tunne itseään uhatuksi ja saa tutustua rauhassa uuteen tarhaansa.
Kanaeläinten tavoin nämäkin kanat + Rambo unohtivat sekunnin murto-osassa kovat koettelemuksensa ja lehahtivat koko lauma tyytyväisinä orrelle istumaan :)
Kanalla on kanan muisti - ja uusi koppi näytti hyvinkin tyydyttävän lauman korkeat vaatimukset :) :)
Ulos lauma ei enää lähtenyt koska alkoi hämärtää ja silloin on kanaeläinten nukkuma-aika :)
Emokana ja pikkuiset ankanpoikaset saatiin kannettua helposti koppiin ja siellä olevaan uuteen lämpimään "lastentarhaansa".
Munat tuotiin pesän mukana ja yhdestä munasta jossa oli jo pieni aukko, kuului kova piipitys <3
Toisessa munassa oli myös aukko, mutta muna oli hiljainen ja poikanen oli kuollut munan sisälle yrittäessään ulos, se muna oli ilman muuta menetetty :(
Viimeisessä munassa oli säröjä ja mitä luultavimmin se ei koskaan kehity ankaksi asti... Kana kuitenkin jatkaa sen hautomista ....
Mutta viisi ja puoli..(se kuudes kuoriutui seuraavana yönä) pientä ankanpoikasta kahdeksasta jääkaapissa olleesta munasta on ihan uskomattoman hyvä tulos...Me kun ei odotettu yhtään mitään :)
Nyt on vaan ongelma että Annella on 12 intialaista juoksuankkaa.....Mihin hemmettiin sellaisen lauman majoittaa, nehän kasvaa uskomattoman nopeasti isoiksi mötköiksi ?
Osa menee viimeistään ensi kevääänä myyntiin hyvään kotiin, se on selvä.
Kukko vahtii kanojaan, joten tuskin kissa niitäkää uskaltaa pyydystää..toivottavasti ei...Kanalassa on kaksi ikkunaa, toinen tuo kopin takana oleva isompi pleksillä suojattu ikkuna ja toinen pieni "aamuikkuna" :)
Nyt luulis että meidän työt on tehty ja olis vihdoin huilaamisen aika...mutta..
Pitää alkaa kiireesti tekemään ankoille talvenkestävää tarhaa samaan rakennukseen missä on koirien ulkotarha ja sisäosat.
Työ ei ole mikään pieni koska rakennus on täynnä edellisen asukkaan romua ja ne pitää ajaa kaatikselle ja katsoa olisko joukossa mitään mielenkiintoista, sitäkin kyllä löytyy vaikka kuinka paljon :)
Talvitilat pitää olla isot noin isolle laumalle (HUOKAUS) ja myös jonkinlainen lämmitys-systeemi pitää rakennella, onneksi rakennukseen tulee sähkö :)
Jos nyt kuiteskin jonkin aikaa pitäis ihan vaan lepoa ja mä lähden sinne Lontooseen kuun lopulla joten lepään sitten siellä....jos ehdin :)
Myös metsätöihin pitäis ehtiä ainakin muutamana päivänä...vaikka oikeastaan eihän meillä oo puuliiteriäkään kun se vietiin kanalaksi ja tuskin ehditään uutta rakentaa tänä syksynä :(
Puolukkaankin olis pakko ehtiä ja myös niitä suppilovehveroisia noukkimaan <3
Hohhoijaa...taidan mennä nukkumaan, onhan kello jo lähes 12....päivällä......
Ei vaan....Me lähdetään tekemään portti kanalan aitaan ja samalla kuvaan niirtä untuvikkoja, eilen jäi kuvaamiset siinä siirtohötäkässä....
Ei ollut koko päivänä aikaa kaivaa kameraa esiin...
Julkaisen tän kirjoituksen vasta kun saan ankanpoikien kuvat.
Pyydän kaikilta lukijoiltani anteeksi kun kirjoitukseni otsikko on jostain ihmeen syystä näkynyt jo monta päivää tuolla mun alkusivuillani..
Oon aina kirjoitellut pikkuhiljaa näitä juttujani, tallentanut ja sitten vasta jossain vaiheessa julkaissut kun oon saanut kirjoituksen ja kuvat valmiiksi...nyt jostain syystä otsikko ja muutama sana juttua näkyy mun alkusivuillani ?????
Kyllä mä mielestäni olen tän tallentanut kuten ennenkin....Ehkä sittenkin oon vahingossa klikannut jotain joka on tuonut otsikoon esiin.....Jos näin käy uudemman kerran niin kyl se kirjoitus on jossain vaiheessa tulossa :) :)
Niin ja nyt tää sama teksti on sivuillani kahteen kertaan :(
Pitäis ottaa toinen pois, mutta kun en tiedä mitä toiselle sitten tapahtuu - lähteekö sekin pois...
Mä en ehdi istumaan kovin kauaa kerralla koneella, niin näin pätkissä kirjoitus onnistuu :)
Pitkään aikaan en kirjoittanut blogiani ollenkaan kun en ehtinyt, sitten aloin tekeen "pätkätyötä" tän blogini kanssa ja näin saan jotain aikaan :)
Mä aloin miettimään että tänä kesänä meillä ei oikeastaan ole ollut mitään muuta kuin rakentamista rakentamisen perään, katastrofi on seurannut toistaan ja työtä on ollut enemmän kuin tarpeeksi.
Kesä on ollut siitä huolimatta mahtava, raataminen on vaan hyväksi, kuka sitä jaksais vaan olla ja möllöttää :) <3
No niin...seitsemäs juoksuankka kuoriutui tänä aamuna....Joten lopullinen lukumäärä on sitten niinkun 13 kipaletta Intialaisia juoksuankkoja...Ei voi olla totta teenkö mä jouluksi ankkaa kinkun sijasta????
HYI MUA, noita ankkasia ei kyllä syödä <3 <3
Eilen kävin kuvaamassa pieniä kavereita ja melkoisia pinkojia ne jo onkin, kuvaa ei tahtonut millään saada, oli pakko ottaa ankkanen kiinni ja käteen, että edes jonkinlaisen kuvan sai otettua <3
Viimeinen oli vielä munassa je meinattiin jo heittää koko muna pois kun sen kuori oli niin säröillä, mutta tulihan lopulta tänä aamuna ulos se viimeinenkin ankka kanaemon ankaran hautomisen seurauksena <3
Nyt hyvin äidillinen kanaemo hoitaa poikasiaan innokkaasti eikä suostu lähtemään poikasten luota minnekään.
Tän hemmetin aamun istuin panelissa yliopistolla...134 lääkiksen ekan vuosikurssin "innokasta" tulevaa lääkäriä koulutettavana..
Onneks mulla oli mikrofoni johon huusin välillä sen verran kovaa että innokkaat oppilaat pysyivät hereillä ....JEE...
Niillä oli ollut jotkut isot pippalot eilenillalla ja lähes kaikki oppilaat näyttivät hyvin kalpeilta ja krapulaisilta :)
Mistä niitä kärttyisiä paskamaisia lääkäreitä tulee kun noi nuoret on aina niin hauskoja ja ihania..jopa kovassa jysärissä <3
Oon tehnyt tätä työtä jo noin 10 vuotta ja joka kerta ihmettelen nuorten lääkärinalkujen mukavaa käytöstä.
Yleensä teen työtä kolmennen vuosikurssin oppilaiden kanssa, tää oli näiden ekan vuosikurssilaisten kanssa vasta toinen kerta.
Tän ruljanssin keskellä on sentään ehditty käymään pari kertaa myös lenkillä....
Suhtaudu vakavasti työhösi, mutta älä itseesi !
- Dame Margot Fonteyn-
Satu rumasta ankanpoikasesta menee nyt sitten jotenkin uusiksi.... :O
VastaaPoistaKivan näköisiä otuksia joka tapauksessa. Käytetään munia ravinnoksi?? Siis ankanmunia aamiaiseksi tai silleen. ;-)
Juoksuankan munia käytetään leivintaan ja ne on siinä paljon parempia kuin kananmunat, niissä on himpun verran isompi valkuainen ja se tekee leivonnaisista kuohkeampia :) Ne munivat lähes yhtä paljon kuin kanatkin ja munia voi syödä vaikka munakkaana, ne maistuu samalta kuin kananmunatkin.
VastaaPoistaMä olen leiponut nykyään lähes kaiken niin että laitan puolet ankan ja puolet kananmunia..YHYY:.mä olen siis murhannut monta kymmentä pikku juoksuankkaa :( :(
Tänään mulla on taas kerran tuossa margariinit ja munat vähän lämpiämässä kun pitäis leipoa kolme annosta niitä hemmetin mustikkamuffinseja joita meillä menee uskomattoman paljon...Kolmesta annoksesta tulee lähes 100 muffinsia, Markku kävi eilen koirien kanssa metsässä katselemassa puolukkapaikkoja ja pyysin sitä tuomaan noukkurillisen mustikoita että ei tarvi laittaa noita pakastettuja mustikoita muffinseihin, ne aina kostuttaa vähän liikaa leipomuksia, pitää aina laittaa perunajauhoja niihin muuten ne kastuu läpi :)
Kyllä noi pikkuiset untuvikot on NIIN suloisia mutta kasvavat ihan hurjaa vauhtia, nyt ovat jo vajaan viikon sisällä tuplanneet kokonsa !!!!!
Niin ja muuten se satu rumasta ankanpoikasesta, sehän oli oikeesti joutsenenpoikanen... Sen takia muut ankat pitivät sitä niin veitävän rumana :) Mä kirjoitin itsekin tuohon juttuuni samasta asiasta ja sitten aloin miettimään että eihän se niin ollutkaan ja otin vertauksen pois :) En tiedä kuinka rumia joutsenenpoikaset sitten oikein on..en oo ikinä nähnyt niitä untuvikkoina....
VastaaPoistaSäädin blogini niin että kuka tahansa saa kommentoida.
VastaaPoistaJoten otan vastaan niin risuja kuin ruusujakin :)