Nyt kun oon vihdoin kolmen päivän sitkeän suunnittelun ja ompelutyön tuloksena saanut Mauri-Anterolle tehtyä kolme aivan sopivaa bodya jonne saan laitettun vauvojen kertakäyttöisistä vaipanvaihtoalusista ihan Maurin öööhh...alapään muotoon leikatun vaipan niin voisin kyl ihan hurraata huutaa itelleni....HURRAA-HURRAA-HURRAA- Hmm...Kukas muu kissan hännän nostaa ellei kissa itse :)
Oli se melkoinen projekti ja muutama prototyyppi päätyi roskikseen.
Hermot oli väliin lähes riekaleina kun aina Maukka aina pissi vaipan ohitse vaikka tein jos jonkinlaisia virityksiä...
Luulis että olis helppo ommella koiralle sopiva body, mutta kyllä tuollanen pieni omituisen muotoinen tykinkuula vaatii kaiken näköiset muotolaskokset ja sen sellaset, kun sen onnettoman vaatteen pitää olla sentilleen sopiva tai se falskaa, tai sitten se on epämukava päällä ja Manuhan ei epämukavasta tykkää.
Se kyllä näyttää heti mitä mieltä on vaatteestaan jos se ei istu prikulleen sopivasti tai kiristää jostain niin Maukkapa istuu ja mököttää..vaikka maailman tappiin :(
Kaks päivää se mökötti kun laitoin sille vauvan vaipan ja se huomasi että sillä todellakin on pöksyissä VAIPPA !!!!!
Mikä karmaiseva huomio...eihän sellainen sovi tuollasen "kovan" mörssärin luonnolle että isketään vauvan vaippa pöksyihin...Härregod...
Manu näytti kyllä selvästi mitä mieltä oli asiasta eikä liikahtanutkaan vaippansa kanssa mihinkään kahteen päivään, vaan mökötti lysähtäneenä paikoilleen ja näytti erittäin loukkaantuneelta :(
No eihän sellasta voinut katsella vaan oli aloitettava Project runway uudelleen.....
Taas uusi mietintämysssy päähän ja suunnittelemaan että mitäs Helvettiä nyt sitten.....P***LE
Manu kyllä ansaitsee ziljoona kiitosta todella pitkästä pinnastaan, se ei kertaakaan laittanut hanttiin vaikka kiskoin sitä sata kertaa vaatemalliksi kesken makeimpien päikkäreiden.
Jos olisin tehnyt pukua Mintulle niin mun olis pitänyt varmaan tainnuttaa se ennenkuin se olis antanut tuolleen sovittaa vaatetta päälleen :)
Niin ja täysin lötköksi tainnutetun koiran päälle ei olis vaatetta saanut menemään, joten toivon todella että Minttu ei ikinä tule tuollasta pukua tarvitsemaan.
Nyt Manulla on kolme kipaletta sopivia bodyja ja vielä pitäis tehä muutama vähän niinkun "hienompi" kun nuo on tehty mun sekalaisista jätekankaistani ja värit ei todellakaan ole ihan yhteensopivimmasta päästä, eikä tikkauskaan ole parasta mahdollista A-luokkaa :)
Bodeja tarvii muutamia kun kuitenkin pitää välillä pestäkin niitä ja Manulla pitäää olla kotona omat ja täällä hoidossa omat, että ei tarvii yhtä kuljetella eestaas....
Vaippa pysyy paikoillaan kun neuloin sisäpuolelle neljä lenkkiä ja laitan vaippoihin langat josta ne saa kiinni lenkkeihin. Koska tuossa vaipassa ei ole tarraa takana, vaan liukas muovi niin eihän se muuten paikallaan pysy.
Oon katsellut Ikeasta ihan kivaa isoa työpöytää jossa on säädettävät jalat, ne saa helposti sopivalle korkeudelle myös seisoen työskennellessä. Kunhan jaksan ja viitsin ja ehdin, niin raivaa työhuoneeni ja ostan sinne tuon Ikean työpöydän.
Sit me tehtiin Annen kansssa neljän päivän vaihtokauppa :)
Minttu ja Viljo muuttivat Jumesniemelle ja vaihdossa Lee tuli tänne meille <3
Leen pitäisi seuraavasta juoksusta lähteä Turun tienoille "sulhasehdokkaan" luokse, eikä se ole koskaan ollut erossa laumastaan joten Lee opetteli täällä tutussa paikassa yksinoloa.
Manu täällä on päivät, mutta se ei haittaa :)
Lee oli alussa hiukan ihmeissään että mitäs nyt kun täällä ei ollut muita koiria.
Se on tietenkin käynyt ja ollut täällä satoja kertoja - ja myös ilman Annea, mutta ei ilman laumaa.
Lee on tänne suomeen tuotu Walesista ja sanonkin sitä Walesin ihmeeksi ja melkoinen ihme se kyllä onkin :)
Lee on äärettömän huomaavainen, ystävällinen ja kohtelias koira, se ei ole pätkääkään bordercolliemaisen honkkeli ja riehuva vaan käyttäytyy aina hyvin.
Siinä missä tää muu pähkähullu lauma rymistää sisään kun pyörremyrsky, lennättää tullessaan matot seinille, raapii parkettiin syviä kynnenviiltoja ja hyppii päin ihmisiä yrittäen nuolla naaman korvasta korvaan .. öyks......niin Lee tulla sipsuttaa kauniisti sisään, käy ystävällisesti tervehtimässä ja menee omiin hommiinsa leikkimään kauniisti leluilla.....eikä yksikään matto ole mennyt sen takia pois paikaltaan.
Hmm..Jättäisinköhän mä ne kaksi hullua paukapäätä Jumesniemelle ja ottaisin Leen meille.... :)
Ei taida onnistua, Anne tulis kyllä kaappamaan Leen takas itselleen hyvin nopeasti ja palauttais ne kaksi remuavaa ja haisevaa karvakasaa tänne :) <3 <3
Onkohan Walesilaiset bortsut jotenkin eriluontoisia kuin nää suomen sukuiset yksilöt...
Lee syntyi ja asui lammas-karsinassa, se ei koskaan pentuna ollut sisällä ennenkuin se noin 14 viikkoisena tuli suomeen.
Sen kasvattaja on tunnettu lammaskoiraharrastaja ja Lee oli tietenkin erittäin hyvin hoidettu ja sosiaalinen vaikka ei sisällä asunutkaan :)
Jo pentuna se oli erilainen kuin nuo muut, se oli todellakin "kohtelias" :)
Siitä tulee varmaan hyvä emo vauvoilleen ja tuo uutta, hyvää verta tänne suomen bortsumaailmaan <3
No joo..se koirista...
Me ollaan vähän kuleksittu metsissä katselemassa minne päin kannattais mennä puolukkaan ja todettu attä aivan sama minne menee, kaikki metsät on täynnä lähes kypsiä puolukoita <3
Syksyn tuntee jo ilmassa selvästi, keltaisia lehtiä on tippunut puista ja ilma tuoksuukin syksylle...
Meillä on ollut astiat mukana metsässä että jos löytyis sieniä tai mustikoita ja pari päivää sitten osuttiin oikein kunnon mustikka-paikkaan.
Siellä on aivan mustanaan mustikoita vaikka varmaan poimijoitakin jäljistä päätellen on siellä käynyt.
Keräiltiin niin paljon kun ehdittiin - ennenkuin taas kerran ukkonen yllätti ja saatiin loikkia kiireesti kippoinemme metsästä autolle kiukkuiset salamat kantapäillä :(
Ihme kun vielä ollaan hengissä...Joka helvatun kerta kun ollaan oltu metsässä niin ukkonen on tullut päälle :(
Mustikat ei enää ole kovin hyviä, ne on vetisiä ja niissä on suuri osa ylikypsiä, sellasia ruman vaaleita :(
Mutta kyllä niistä muutama litra tuli, tuonne kun olis osannut mennä silloin kun oli mustikka-aika parhaimmillaan :(
Jos olis ehtinyt ekana niin sieltä olis varmaan saanut satoja litroja mustikkaa....Niitä oli ollut ihan valtavasti ja paljon oli vieläkin.
Sitten on tää meidän mahtava kanalaprojekti, joka valmistuu pikkuhiljaa eikä kukaan ole vielä telonut itseään sen pahemmin...mikä on suunnaton ihme.
Ankat kaakottaa jaloissa ja juoksevat peräkanaa..kolme mustaa edellä ja kolme vaaleaa perässä...
Muuten ne sietävät toisaan jo aika hyvin, lepäävät lähes vierekkäin...ei nyt sentään ihan vielä sikinsokin mutta eroa ei enää ole kymmentä metriä kuten alussa :)
Vielä kuitenkin on selvä ero ankka-jengien välillä...niinhän se vähän on ihmismaailmassakin ei jengiin noin vaan vieraat pääse :)
Pikkuankoilta on jo suurimmaksi osaksi lähtenyt "takatukka" pois, niin ne pikku otukset kasvaa kovaa vauhtia <3
Kanakoppi valmistuu..niin se valmistuu sitten kun joskus valmistuu...
Täytyy sanoa että meikäläinen ja vasara on hengenvaarallinen yhdistelmä :(
Mutta kun aikansa hutmii minne sattuu niin kyllä ne naulan kannatkin lopulta löytyy :)
En lyönyt peukalooni kuin neljä kertaa <3
Naulattiin Annen kanssa vuorotellen, eikä sekään kyllä mikään ihan Pro tuossa vasaran käsittelyssä ole...
Sade aina väliin on vähän haitannut rakennusprojektia... En oikein tajua että miten on mahollista että kun me viritellään vehkeemme valmiiksi niin tummia pilviä ei taivaalla näy missään, sitten kun aletaan hommiin, niin yhtäkkiä mustat pilvet seilaa taivaalle ja alkaa sataa kaatamalla :(
Eihän siinä muuta voi kun peitellä kamansa ja rynnätä kiireesti sisään.....kahville ja Lidlin kekseille tai jätskille :)
(kaikissa asioissa on AINA myös hyvä puoli, myös sateessa)
Kanalan sisustus-suunitelma on vielä tekemättä ja se on erittäin tärkeä projekti.
Kanakoppi on niin iso että siihen voi majoittaa mukavasti pienen kanalauman kukkoineen <3
Mutta kun pitää miettiä mille seinälle laitetaan munimispaikat ja se minne laitetaan orret niin että lattiatilaa on mahdollisimman paljon ja pitää tehdä taso josta kanaset pääsevät katselemaan ulos ikkunasta...ööhh ...elleivät lehahda aamulla pökkyrässä ikkunaa päin ja lasinsirujen seassa ulos ikkunasta, kun luulevat että sitä kautta pääsee ulos..Pitänee laittaa pleksi lasin päälle koska ikkuna on aika iso ja vanha...
Tää sisustussuunitelman teko on NIIN vaikeaa..vaikka kuinka paljon oon katsellut noita sisustus-ohjelmia...niissä ei oo ikinä ollut kanakopin sisustamista siis MIKSI EI OLE OLLUT ??????
Vois aivan hyvin tehdä ohjelman "NELJÄN TÄHDEN KANAKOPPI" ..Joka Helvetin ohjelmassa on kuitenkin nykyään aina pelkkiä turhia julkkiksia joita myös erheellisesti tähdiksi kutsutaan, niin tähän ohjelmaan vois laittaa vaikkapa...hmm..pitääpä vähän miettiä..
Juu..Martina Aitolehti ja tietenkin Tuksu, ja ilman muuta myös Tauski ja ehkä vielä vähän vauhtia ja erilaista näkökulmaan antamaan BB Nipsu....
Ihan tasan varmaan katselisin kun nuo neljä sisustais kanakopin....Ziisus...
Sitten ne vois pitää lopuksi grillibileet ja grillata maukkaita kanankoipia ja juoda liikaa bisseä ja siideriä......ja sitten ainakin osa porukkaa sammuis nenälleen ankanpaskaan..
Ankoilla on myös uima-allas joten porukka pääsis myös pulahtamaan raikkaaseen veteen, ei hullumpi tapa viettää bileitä...ja katsojia riittäis :)
"Unta jokainen katsoo, kaikki tähtiin kurkottaa,
kaikki tahtoo mainetta ja elämää helpompaa.
Moni saakin kartalta paikan ja autot tyylikkäät
ja kun katsot lehtiin eilisiin, heistä nimet siellä näät"
"Paperitähdet" - Juice Leskinen-
Leevin biisit on pop ja Manun hermot kanssa =)
VastaaPoistaTäytyy sanoa että mukavan ja pirteän näköisiä on bodyt! Voithan sä jonkun tylsän yksivärisen tehdä itsenäisyyspäiväksi.... ;-)
Pitäisköhän sen olla itsenäisyyspäiväbodyn olla kuiteskin sinivalkoinen?
PoistaSitten tietenkin kirkkaan punainen joulubody johon vois tehdä myös tonttulakin <3
Pääsiäiseksi keltainen..hitsi soikoot - mullahan on tiedossa hurjasti ompelemista :)